Siirry suoraan sisältöön

Mitkä tiedot mittarisi tarvitsee energiankulutusarviota varten?

Jos olet kiinnostunut saamaan ylimalkaisen arvion päivittäisestä energiankulutuksestasi, et tarvitse mittaria ollenkaan. Se johtuu siitä, että suurin osa päivittäisestä energiasta kuluu levossa. Päivittäisen energiankulutuksesi voit arvioida kehon painon avulla, vaikkapa tällä laskurilla. Jos kuitenkin haluat päivittäin seurata liikkumisen energiankulutusta, sinun kannattaa huolehtia siitä, että mittarisi tietää sinusta muutamat perusasiat.

Ranteessa oleva aktiivisuusmittari, johon voi asettaa käyttäjän tiedot.
Ketut Subiyanto, pexels.com

Suurin osa aktiivisuusmittareista arvioi liikkumisen energiankulutuksen kehon liikkeen ja sykkeen perusteella. Liikettä mittarissa rekisteröi kiihtyvyysanturi ja sykettä yleensä optinen sensori.

Paino

Kaikkein eniten liikkumisen aiheuttamaan energiankulutukseen vaikuttaa kehon massa eli arkikielessä paino. Jos paino tuplaantuu, myös energiankulutus tuplaantuu. Esimerkiksi jos sinä painat viisikymmentä kiloa ja lenkkikaverisi sata kiloa, hän kuluttaa energiaa tuplasti sinuun verrattuna.

Kalorien kulutuksessa on siis turha kilpailla yhtä matkaa kulkevan lenkkikaverin kanssa, koska kevyempi häviää tässä kilpailussa painavammalle.

Pituus

Kehon pituuden avulla voidaan arvioida kehon mittasuhteita, erityisesti raajojen pituutta. Käsivarren pituus on oleellinen tieto silloin, kun aktiivisuusmittaria pidetään ranteessa. Jalan pituus vaikuttaa kävelyn askelpituuteen ja askelkadenssiin.

Pidemmällä ihmisellä on keskimäärin pidempi askel ja pidempi käsivarsi, mikä vaikuttaa ranteessa olevan aktiivisuusmittarin liikerataan ja kiihtyvyysanturin lukemaan. Kun kehon pituus on tiedossa, kiihtyvyyden perusteella arvioitua energiankulutusta voidaan tarkentaa.

Sukupuoli

Miehillä on keskimäärin enemmän lihaskudosta kuin naisilla ja siten suurempi lepoenergiankulutus. Miehillä on myös keskimäärin parempi kestävyyskunto kuin naisilla, mikä mahdollistaa suuremman energiankulutuksen liikunnan aikana.

Kukaan meistä ei toki ole keskimääräinen nainen tai keskimääräinen mies. Ihmisen ominaisuuksissa on paljon yksilöllistä vaihtelua, joka ei selity binäärisellä sukupuolella. Sukupuolten välisiä keskimääräisiä biologisia eroja käytetäänkin tarkemman tiedon puuttuessa.

Ikä

Jos aktiivisuusmittarissa on kiihtyvyysanturin lisäksi sykemittaus, mittarin olisi hyvä tietää myös käyttäjän ikä. Kiihtyvyyslukeman ja energiankulutuksen välinen suhde on hyvin samanlainen eri ikäisillä, mutta sykkeen ja energiankulutuksen väliseen yhteyteen iällä on vaikutusta.

Ikä vaikuttaa erityisesti maksimisykkeeseen ja kestävyyskuntoon. Kun kestävyyskunto laskee iän myötä, vauhti ja energiankulutus tietyllä syketasolla laskevat.

Maksimisyke

Maksimisyke laskee iän myötä. Maksimisyke on vaikea mitata, koska se vaatii maksimaalisen fyysisen kuormituksen. Siksi ikää käytetään yleisesti maksimisykkeen arvioimiseen.

Ikään perustuva arvio saattaa poiketa paljonkin todellisesta maksimisykkeestä, joten maksimisyke kannattaa laittaa mittarin asetuksiin, jos sen on luotettavasti mitannut. Vuosia sitten mitattu maksimisyke on kuitenkin saattanut iän myötä laskea eikä ehkä ole enää luotettava.

Päivitä tietosi säännöllisesti ja ole mittarillesi rehellinen

Havahduin muutama vuosi sitten siihen, etten ollut koskaan päivittänyt maksimisykeasetusta mittarilleni. Mittarini luuli, että maksimisykkeeni on edelleen vuosia sitten saavuttamani 203 lyöntiä minuutissa.

Nykyinen maksimisykkeeni on toistakymmentä lyöntiä matalampi. Mittari, joka teki laskelmansa maksimisykkeeseen 203 perustuen, aliarvioi energiankulutukseni.

Myös paino kannattaa säännöllisesti tarkistaa ja päivittää omiin tietoihin, jos siinä tapahtuu muutoksia. Kun toiveena on mahdollisimman tarkat mittaustulokset, omat tiedot kannattaa kertoa mittarille ja pitää ne ajan tasalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *