Siirry suoraan sisältöön

Lihaskuntoa tarvitaan myös, vaikka aktiivisuusmittari ei siitä palkitse

Erilaisia liikkumismuotoja on lukemattomia. Kaikkea terveyden kannalta oleellista liikkumista nykyiset mittarit eivät vielä osaa mitata. Aktiivisuusranneke huomaa liikkeessä olevan raajan ja sykkeen nousun, muttei lihaksen tekemää työtä.

Onko liikkumisestasi tullut yksipuolista suorittamista?

Sain kymmenisen vuotta sitten ensi kertaa kokeilla ympärivuorokautista aktiivisuusmittausta. Mittari tarjosi yksinkertaisessa muodossa arvion päivän kaikesta liikkumisesta, eikä mittaria tarvinnut enää erikseen käynnistää ennen harjoitusta. Aktiivisuustavoitteen seuranta oli helppoa ja palaute yksinkertaista.

Kilpailuhenkiselle liikkujalle aktiivisuustavoitteessa piilee yksi sudenkuoppa: liikkumisen yksipuolistuminen. Liikkumistani alkoi ohjata aktiivisuusminuuttien keräily eikä fyysisten ominaisuuksien monipuolinen kehittäminen. Suunnitelmalliset kestävyys- ja voimaharjoitukset saattoivat jäädä tekemättä, jos päivän aktiivisuustavoite oli jo täyttynyt.

Liikkumisen suositusten kestävyysliikunta ja lihaskunto osiot.
UKK-instituutin liikkumisen suosituksen huipulla on lihaskunto- ja liikehallinta, joiden toteutumisen mittaaminen on haastavaa.

Liikkumisen suosituksen lihaskunto-osa usein unohtuu

Kun kaikki aktiivisuus niputetaan yhdeksi palautteeksi, lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittaminen tulee heitetyksi samaan koriin kestävyysliikunnan kanssa. Lihaskuntoharjoittelun määrää tulisi mitata aivan erilaisilla mittareilla kuin kestävyysliikuntaa. Kestävyysliikunnassa pidempi harjoitteluaika tuottaa suuremman hyödyn. Lihaskuntoharjoittelussa oleellista ei ole harjoitteluun käytetty aika vaan lihasten tekemä työ.

Lihaskuntoharjoittelun rasittavuus tulee lähes poikkeuksetta aktiivisuusmittarilla aliarvoiduiksi. Voimaharjoittelu saattaa hieman kerryttää reippaan kestävyysliikunnan tavoitetta, mutta vähemmän kuin esimerkiksi huomattavasti kevyempi kävelylenkki. Rauhallista liikettä sisältäviä liikuntalajeja, kuten joogaa, mittarit eivät yleensä tunnista liikkumiseksi lainkaan, vaikka niiden avulla voi parantaa kehon hallintaa ja liikkuvuutta.

Älä anna mittarin rajoitteiden ohjata liikkumistasi

Aktiivisuusmittarit tuntevat toiset liikkumismuodot paremmin kuin toiset. Aktiivisuuden mittaaminen perustuu liikkeen havainnointiin siinä kohdassa kehoa, johon mittari on kiinnitetty. Mittari ei siis tiedä, miten muut raajasi liikkuvat. Eikä mittari huomaa, jos selässäsi on painava reppu tai kädessäsi kahvakuula.

Päivittäiseen käyttöön sopivan mittarin puuttuminen on iso haaste lihaskuntoharjoittelun seurannassa. Erityisen ongelmallista mittauksen puute on kuluttajalaitteissa, jotka saattavat ohjata ihmisten käyttäytymistä. Lihaskuntoharjoittelu saattaa unohtua, jos aktiivisuusmittari ei tee sen puutteesta numeroa.

Mittarit eivät ole täydellisiä, kuten emme me liikkujatkaan. Täydelliseen sadan prosentin aktiivisuuteen ei kannata pyrkiä joka päivä, jos se johtaa yksipuoliseen liikkumiseen. Seuraamalla vain päivittäistä kokonaisaktiivisuutta, tulemme helposti unohtaneeksi monipuolisen liikkumisen merkityksen. Aktiivisuusmittari ei palvele liikkujaa, jos liikkuja alkaa palvella mittariaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *